Mijas {Fuji}

[fuji]

Miksei torvi soi?
Tahdon kuulla sen
Nyt kun taistelu jo päättynyt on viimeinen
Mutta ei se soi,
Enkä minäkään tätä näytelmää viitsi pitkittää

Nimi: Mijas
Ikä: 23 (Ihmisissä)
Laji/rotu: Sekarotuinen. (50% Akitaa, 45% Saksanpaimenta, ja 5% Sutta)
Skp: Uros
Lauma: Laumaton
Tunnusbiisi: Sound The Bugle

Vielä eilen taistelimme
Täytyy luovuttaa -
Ei enempää siis jää jälkeeni mun:
Kuin muisto taistelun

Ulkonäkö
Mijas on hyvin vahva, mutta silti todella laiha yksilö. Tämän turkki on harmaanruskeaa, ja siinä on harmaita kuvioita. Turkki ei ole erityisen paksua, mutta ei ohuttakaan. Jalat sopivan vahvat pitkiin juoksumatkoihin, ja pieneen hyppelyynkin. Ei siis erityisen massiivinen, pikemminkin pieni ja hoikka, sekä nopea. Säkä 67 cm, ja paino 31 kg. Kuva.



Miksei torvi soi?
Siitä kertoen
Vähintä huomisen löydä enää en

Luonne
Totta puhuessa, Mijas on ulkoapäin hyvinkin jurottava, ilkeä sekä mahtaileva tyyppi. Sisimmältään, se kuitenkin on villi sekä vapaa, mutta myös hyvin ystävällinen ja hyvätapainen. Se koittaa esittää kovista, vaikka oikeasti onkin melko lempeä. Menneisyyden draagisen tapahtuman jälkeen, onkin ollut hieman mutrusuisempi kuin ennen, sekä myös hiljaisempi. Pentuihin suhtautuu leikillään, eikä todellakaan olisi vielä valmis sitoutumaan, eillei sitten heti löytä jotakin sopivaa kumppania itselleen. Ei pelkää käydä kimppuun, mutta yrittää kuitenkin välttää tappeluita, ja selvittää riidat puhumalla. On ensi näkemästään asti pelännyt hullun paljon Wior-susia, ja jos sellaisen näkee niin pötkii pakoon pää kolmantena jalkana.

Hämärä hiipii,
Usva nousee;
Yö jo viilenee
Silmäni ummistaa joko mä saan?

Menneisyys
Kun Mijas oli nuori, se myytiin emonsa kanssa eräälle miehelle, edellisen omistajan rahan puutteen takia. Uusi omistaja oli kauhea, se löi koiria ja piti niitä välillä jopa nälässä. Yhtenä iltana, muutama koiran vuotta kestettyään tuota rääkkiä, omistaja tuli taas pihalle, missä äiti ja Mijas olivat. Omistaja oli selvästi humalassa, hän poukkoili puolelta toiselle. Mijas alkoi haukkua, mutta omistaja löi sitä nyrkillä kuonoon. Äiti ei voinut katsoa, kun sen ainutta poikaa kidutettiin. Emo hyppäsi kohti omistajaa, mutta tämäpä otti puukon taskustaan ja viilti eläimen kurkun auki. Mijas katsoi kauhuissaan äitinsä kuolemista. Hän ei kestänyt. Hänen oli pakko, pakko juosta pois. Metsä pyöri hänen ympärillään, mutta hän ei voinut kiistää tapahtunutta. Hänen elämänsä oli pilalla. Pilalla. Yht' Äkkiä kaikki sumeni. Hän pyörtyi, kaatuen maahan. Herätessään, hän huomasi päätyneensä Paraíson-saarelle.

Ja silloin taas kuulen kaukaa jostain:
Tutun soiton sen ja viestin ikuisen
Älä milloinkaan sä unelmaasi jätä
Kuule ääntä sen
Ja löydät huomisen

Pelaaja
Fuji ([e-mail])[

Artit© Cheetah & Adam. DO NOT COPY! Kiitos. <3


Jea..
Ja nyt tiedän sen,
Polut minne viekin;
Tiellä taistelen..
Kunnes vapaa oon